Iha tinan kotuk FDL aloka de’it ba distritu pilotu 8, maka hanesan Bobonaro, Lautém, Aileu, Manatuto, Ainaro, Baucau, Covalima no Manufahi. Iha tinan ne’e Programa Dezenvolvimentu Lokal (PDL) extende ona ba distritu 13, Distritu foun lima nebe’e atu implementa iha 2010, maka hanesan Ermera, Oé-cusse, Viqueque, Dili no Liquiçá.
Distritu Dili no Liquiçá iha tinan ne’e hala’o prosesu planeamentu de’it tanba ne’e lahetan alokasaun orsamentu capital ba investimentu. Distritu rua ne’e hetan deit orsamentu regular hodi hala’o atividades hodi estabelese planu investimentu ba distritu nian ba tinan fiskál 2011.
Fundus ne’ebé aloka ba PDL sei uza liu husi sistema pilotu ba governasaun lokál hodi finansia projetu infraestrutura lokál.
Alokasaun FDL 2010 ba distritu hirak ne’e bazeia ba númeru populasaun distritu ida-idak nian, ho nia montante mak mak hanesan tuir mai ne’e:
No |
Distritu |
Orsamentu Kapitál |
1 |
Bobonaro |
293,000.00 |
2 |
Lautém |
202,000.00 |
3 |
Aileu |
133,00.000 |
4 |
Manatuto |
135,000.00 |
5 |
Ainaro |
187,000.00 |
6 |
Baucau |
181,346.40 |
7 |
Covalima |
196,000.00 |
8 |
Manufahi |
158,002.00 |
9 |
Dili |
- |
10 |
Ermera |
247,972.80 |
11 |
Liquiçá |
- |
12 |
Oé-cusse |
138,278.40 |
13 |
Viqueque |
157,077.60 |
|
Total |
2,028,677.20 |
Aleinde aloka orsamentu kapitál iha mós alokasaun orsamantu regulár, hodi kobre atividade hanesan enkontru, verifikasaun, supervizaun no monitorizasaun durante hala’o prosesu planeamentu no implementasaun projetu.
Fundus ne’e aloka ba Asembléia Lokál iha distritu ida-idak ne’ebé kompostu husi reprezentante Conselho do Suco. Asembléia Lokál bele utiliza fundus ne’e ba atividades ruma ne’ebé iha impaktu diretu no indireitu ba hamenus kiak no fó benefísiu ba komunidade.
PDL implementa ona durante tinan lima, Asembléia Lokál sira uza osan ne’ebé aloka hodi halo projetu infraestrutura ki’ik ne’ebé fo benefisiu ba komunidade hanesan ke’e bee posu ka dada bee moos, harii postu klinika, uma iskola, irigasaun, halo estrada no ponte ki’ik.
Alokasaun fundu bazeia ba prosesu planeamentu anuál ne’ebé mai husi komunidade ka suku no hato’o ba Asembléia Distrital hodi deside no aprova. Asembléia Distrital bele halo desizaun rasik, maibé presiza tuir regulamentu kona-ba jestaun orsamentu. Tuir regulamentu, atu hetan asesu ba fundus, Asembléia ida-idak presiza pasa avaliasaun ba sira nia serbisu tinan-tinan. Availasaun 2009 foin hala’o iha loron 7-9 Janeiru 2010, rezultadu sei garante alokasaun fundu dezenvolvimentu lokál 2010.
Ministro MAEOT hamutuk ho Sekretariu Estadu ba Reforma Administrativa, Sr. Florindo Pereira, sei lidera ekipa rua ba anunsia Fundu Dezenvolvimentu Lokal no Fundu Dezenvolvimentu Juventude iha Distritu, hahú loron 13 to’o 22 Janeiru.
MAEOT iha 2009 mós koko tan Programa foun nebe’e hanaran Programa Dezenvolvimentu Juventude (PDJ). Programa ne’e foku liu ba problema no desafiu hirak nebe’e mak juventude sira identifika no deside rasik hodi tau ba prioridade atu implementa. Atividade hirak nebe’e mak jeralmente benefisiu ba komunidade nebe’e elijibel atu hetan finansiamentu husi Fundu Dezenvolvimentu Juventude (FDJ). Atividade mak hanesan; dada be mós, konstrusaun kampu desportu, konstrusaun/rehabilitasaun sentru juventude ka aldeia, sosa ekipamentu musika/desportu, konstrusaun iskola primaria, atividade treinamentu komputador, etc.
Iha Distritu Lautém, Bobonaro, Aileu no Manufahi sei anusia mos FDJ, hanesan distritu pilotu ba implementasaun Programa Dezenvolvimentu Juventude ho nia montante hanesan tuir mai ne’e
No |
Distritu |
Orsamentu Kapitál |
1 |
Bobonaro |
148,291 |
2 |
Lautém |
100,658 |
3 |
Aileu |
68,267 |
4 |
Manufahi |
80,910 |
|
Total |
398.126 |